maalattu mali
Pienoismallin maalaus eli repaint on helpoin tapa muokata mallia. Yleensä uudelleenmaalausta ei kuitenkaan sanota kustomoinniksi, sillä kustomoinnilla tarkoitetaan malliin tehtyjä monimutkaisempia ja suurempia muutoksia, kuten asennon muuttamista, muovailua sekä eri ruumiinosien irti sahausta ja korvaamista toisilla osilla. Maalaus on melko vaivatonta etenkin jos tiedät valmiiksi jotakin maalien käytöstä ja väreistä. Pienoismallihevosen maalauksessa haasteellisinta on saada maalipinnasta mahdollisimman aidon ja elävän näköistä ilman ylimääräisiä epätasaisuuksia.
Ennen maalaamista
Yleensä hevosmalleista ei tarvitse poistaa tehtaalla maalattua väriä, mutta esimerkiksi joidenkin Breyerin uudempien mallien maalin on huomattu regoivan huonosti uuden maalin kanssa, joten näistä maalipinnan voi poistaa varmuuden vuoksi tärpätillä, leikkausalkohollilla, tinnerillä tai muulla liuottimella hyvin ilmastoidussa tilassa. Liuotinpesun jälkeen malli pestään kevyesti saippualla tai pelkällä vedellä puhtaaksi. Schleichin figuurit voi maalata ilman vanhan maalin poistamista.
Uudelleenmaalaus kannattaa toteuttaa pohjamaalin päälle. Pohjamaalina voi käyttää melkein mitä tahansa muovipinnalle sopivaa primeria tai taiteilijatarvikeliikkeestä saatavaa gessoa. Valkoinen on helpoin väri pohjamaalille koska se toistaa päälle maalattavat värit kirkkaan, toisin kun esim. harmaa. Toiset harrastajat suosivat värillisiä pohjamaaleja mallin lopullisesta väristä riippuen. Army Painter tarjoaakin loistavan pohjamaalivalikoiman melkeinpä sateenkaaren väreissä. Pohjamaalauksen jälkeen mallia kannattaa käsitellä kumi- tai kangashansikkain, jotta pintaan ei jää rasva- ja likatahroja, jotka estävät maalin tarttumista - tämä on tärkeää kaikilla tekniikoilla maalattaessa.
Millä maalata?
Sekä akryyli- että öljyväreistä suositeltavia ovat taiteilijatarvikeliikkeistä tai kirjakaupoista löytyvät taulumaalaukseen tarkoitetut tuubivärit. Halvemmat värit kannattaa unohtaa kokonaan, sillä ne yleensä kuivuvat huonosti ja jäävät pinnaltaan tahmaiseksi tai muuttuvat sellaiseksi ajan myötä. Koska öljyväritekniikka vaatii pitkiä kuivumisaikoja sekä lakkapinnan, ovat akryylivärit aloittelijalle paras valinta.
Maalaukseen soveltuvat parhaiten synteettiset eli keinokuitusiveltimet, jotka ovat harjaksiltaan tarpeeksi hienojakoisia mutta silti tukevia ja joustavia. Vältä paksuja sianharjassiveltimiä sekä löysiä vesivärisiveltimiä, joista helposti lähtee irtokarvoja maalin sekaan.
Myös kynäruisku on suosittu maalausvälineenä.
Akryylimaali levitetään hieman vedellä ohennettuina, ohuina kerroksina, jotta maalista tai pensselistä ei jäisi ylimääräisiä epätasaisuuksia mallin pintaan. Helpointa on aloittaa hevosen vaaleimmasta väristä ja lisätä siihen päälle tummempia värikerroksia; Tällä tavoin sävyistä tulee elävämpiä.
Öljymaali levitetään kuten akryylimaali, mutta hyvin ohuina kuivina kerroksina, joiden annetaan kuivua parista päivästä pariin viikkoon riippuen värin ominaisuuksista; Uusi kerros kannattaa maalata vasta täysin kuivuneen värin päälle.
Pastellimaalauksessa käytetty kuivapastelliliiduista hienonnettu pöly saattaa olla haitallista hengitettynä ja pastellitekniikka on hidas sekä melko hankala, sisältäen useita kevyitä lakkauskertoja. Pastellit ovat silti oikein käytettynä erinomainen maalausaine sekä hyviä akryyli- tai öljyvärien päällä sävytykseen käytettynä.
Pigmentit ovat puhdasta pigmenttipölyä jota kätetään maaleja sekoittaesa. Niillä voi maalata aivan kuten pastelleillakin ja niiden peittävyys on erinomainen. Erityisesti mustan ja valkoisen kanssa kannattaa olla varoivainen ettei väri luiskahda liikaa.
Kynäruiskulla maalatessa maltti on valttia jälleen. Useita ohuita kerroksia suihkuttamalla pääsee luonnollisempaan lopputulokseen kuin muutamalla paksulla.
Miten maalataan?
Perusvärin ja sävytysten maalaamisen jälkeen mallille maalataan kaviot, mahdolliset merkit kuten sukat ja päämerkit, sekä niiden ohella silmät. Silmät kannattaa maalata mahdollisimman pienellä siveltimellä useassa kerroksessa. Kuten koko hevosen väritykseen, myös tämän maalaamiseen kannattaa katsoa mallikuvia.
Useat harrastajat käyttävät ns. sekatekniikkaa joka voi sisältää esim. kynäruiskulla maalatun pohjan, pastellilla ja pigmentillä tehdyt varjostukset, akryyleilla ja värikynillä tehdyt yksityiskohdat ja öljyillä viimeistely.
Lopuksi lakkaa koko hevonen joko mattalakalla tai kiiltävällä lakalla. Mattalakkana kannttaa käyttää Dullcotea tai Mipaa. Lopputuloksen kannalta ei ole väliä käytätkö spray lakkaa vai pensselöitävää lakkaa, kunhan muistat olla huolellinen ja lakata useista kerroksia maalipinnan suojan varmistamiseksi. Lakkaa silmät värittömällä kynsilakalla/kirkkaalla lakalla, jolloin ne kiiltävät luonnollisesti. Pieni lakkapisara antaa silmille luonnollisen kiillon sekä pyöreyden, joka peittää mahdolliset maalauksen jäljiltä jääneet pienet epätasaisuudet. Myös kaviot voi halutessaan lakata.